Liikkuva kuva, lisätty todellisuus, elämyksellisyys. Visuaalisuus on juuri nyt kuumaa kamaa viestinnässä. Kiireisillä ihmisillä ei ole aikaa uppoutua pitkiin teksteihin – informaatio on imaistava yhdellä silmäyksellä, lennossa. Silloin, kun kiirehtijät ehtivät pysähtyä hetkeksi, heille on tarjottava uusia kokemuksia. Päräyttäviä, huikeita, ainutlaatuisia.

Harras toiveeni on, ettemme kaiken tämän moniaistillisen tykityksen keskellä unohda sanoja. Kirjoitettuja tai puhuttuja, lauseiksi ja virkkeiksi punottuja sanoja, joilla on ihmeellinen voima.

Huolella ja taidolla rakennettu teksti puhuttelee kohdeyleisöä ja saa aikaan reaktion – joka voi olla innostus, ärtymys tai vaikkapa ostopäätös. Oikein valitut sanat, aiheeseen ja kanavaan istuva tyyli ja johdonmukainen kerronta saavat lukijan rakentamaan mielessään sen kuvan, todellisuuden ja elämyksen, jota nykyisin monesti tarjotaan valmiina. Niillä voi loihtia lukijan silmien eteen niin idyllisiä maisemia kuin teknisiä innovaatioita, hämmästyttäviä tulevaisuudenkuvia tai vaanivia uhkia.

Vieläkö olet mukana? Tämä on sitä hidasta viestintää. Vedä henkeä ja jatka urheasti eteenpäin.

Kieli elää ja kehittyy

Tänä päivänä kirjoitettu tai puhuttu teksti voi näyttäytyä vanhanaikaisena, kun sitä verrataan uudempiin ilmaisun muotoihin. Onhan puhuttu kieli yhtä vanha kuin ihminen ja kirjoitettu kielikin tuhansien vuosien ikäinen keksintö, kun taas virtuaalitodellisuus on uusinta uutta. Kieli kuitenkin elää ja uusiutuu jatkuvasti. Uusia sanoja syntyy ja vanhoja katoaa käytöstä. Se, että meillä on sana ”virtuaalitodellisuus”, kertoo kielen kehittymisestä samassa tahdissa sen kuvaaman maailman kanssa.

Jopa rakenteet uudistuvat – muutama vuosi sitten ”alkaa tekemään” oli kieliammattilaisille kauhistus, mutta nyt se on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hyväksytty muoto perinteisemmän ”alkaa tehdä” -rakenteen rinnalla. Miksi? Siksi, että ihmiset sanovat näin. Kieli ei ole sääntöjen järjestelmä vaan todellisuutta. Sitä uudistamme me, käyttäjät.

Myös kielen tyyli ja sävy uudistuu. Yrityksen asiakaskirje voi alkaa sanalla ”Moikka!”, mitä olisi vielä muutama vuosikymmen sitten pidetty naurettavana. Rento äänensävy on kuitenkin useimmiten tarkkaan harkittu, ja sillä pyritään rakentamaan ihmisläheistä, helposti lähestyttävää kuvaa yrityksestä. Eeva Öörnin artikkeli kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa avaa ansiokkaasti äänensävyn käyttöä yritysviestinnässä.

Sanojen voimaa

Kieli on työkaluna mahtavan monipuolinen. Kirjoittaja voi valinnoillaan ohjata lukijan tunteita, mielikuvia ja, jos on tarpeeksi vakuuttava, mielipiteitäkin. Jos joskus epäilen sanojen voimaa, tartun hiljattain Eino Leino -palkinnon saaneen Kirsi Kunnaksen lastenrunoihin. Niissä yhdistyvät oivallus, ilo, leikkisyys ja toisaalta suloinen haikeus; merkit sivulla tekevät taikojaan ja pysäyttävät kiireen keskelläkin. Muutaman runon luettuani muistan, miksi sanat ovat minulle tärkein työkalu.

Riina Haaja
Hill+Knowlton Strategies Finland