Miltä tuntuu hypätä viestintäkonsultiksi 10 toimittajavuoden jälkeen? Toki innostuksen lisäksi ilmassa oli myös pelkoja. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana olen onneksi saanut huomata, että ne osoittautuivat turhiksi.

1. En ole ennen työskennellyt viestinnässä = En osaa mitään

Tekstien tuottaminen, olennaisen tiivistäminen suuresta määrästä materiaalia, yhteystietojen kaivaminen ja nopeasti vaihtuvien aiheiden laaja kirjo. Nämä asiat ovat sekä toimittajan että viestintäkonsultin arkea. Jotkut työtehtävät ovat jopa ihan samoja. Vain Power Point on korostunut työkaluna, jota edellisessä työssäni harvemmin tarvitsin, mutta sen käyttöön liittyvät alkuhaasteet ovat verrattavissa erilaisten toimitusjärjestelmien kiemuroihin. Myös uutisten seuraaminen ja tarve pysyä ajan tasalla on työssä pärjäämisen kannalta aivan yhtä tärkeää kuin uutistoimiston iltavuoroon valmistautuessa

2. En voi enää nukkua öitäni hyvällä omallatunnolla, koska edistän yritysmaailman agendaa

Okei, tämä oli varmaan aika ennalta arvattavaa, mutta olen oppinut, että monet yritykset ovat yhteiskunnan kannalta ihan hyvällä asialla ja huolissaan samoista asioista kuin toimittajat ja kansalaiset. Miten maapallomme luonnonvarat riittävät? Miten voimme edistää tasa-arvoa? Suurilla yrityksillä on paitsi mielenkiintoa myös resursseja tehdä merkittävää vastuullisuustyötä, jota viestinnän avulla voidaan tukea. Lisäksi olen oppinut, että viestintätoimistojen asiakkaisiin ei kuulu pelkästään yrityksiä vaan myös järjestöjä ja julkishallintoa. Nukun siis yöni aivan yhtä hyvin kuin ennenkin. Ehkä hiukan paremmin, koska edelliseen työhöni kuului toisinaan päivystämistä myös yöaikaan.

3. Jatkossa häiritsen entisiä työkavereitani tyrkyttämällä ideoita ja ryöväämällä aikaa

Toimituksissa on kova kiire. Ajanpuute vaivaa paitsi ideointia, myös esimerkiksi uusien asiantuntijahaastateltavien esiinkaivamista. Juttuvinkkien, haastateltavien ja yhteystietojen tarjoaminen on välillä oikeasti ihan tervetullutta. Viestintäkonsultti voi auttaa toimittajaa myös faktantarkistuksessa. Se, että konsultti preppaa haastateltavaa ensimmäiseen tv-esiintymiseensä ja valaa häneen itseluottamusta on paitsi lähetyksen toimittajan, myös katsojan etu. Harva katsoja nauttii siitä, että haastateltava jäätyy kameran edessä. Viestintäkonsultti voi myös auttaa haastattelijaa ja haastateltavaa ymmärtämään toisiaan paremmin esimerkiksi kertomalla haastateltavalle median logiikasta ja journalistin ohjeista.

Monin tavoin viestintäkonsultti on siis myös yleisön asialla. Jos journalistien määrä jatkaa vähenemistään, on viestinnän rooli yleisön puolestapuhujana ja erilaisten sisältöjen tulvan tolkullistajana tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi.

Kirjoittaja Pauliina Pietilä on Hill+Knowlton Strategiesin viestintäkonsultti, joka on aiemmin työskennellyt toimittajana STT:llä, MTV:llä ja Pohjolan Sanomissa.