Saavutettava verkkosisältö on suunniteltu kohderyhmä mielessä – ja pian sitä vaatii direktiivikin.

Verkkosisällön saavutettavuus, web content accessibility, tarkoittaa kaikille ihmisille mahdollisimman helppokäyttöistä ja ymmärrettävää verkkosisältöä. Vuonna 2019 asteittain voimaan astuva direktiivi velvoittaa julkisorganisaatiot sekä finanssi-, vesi- ja energia-alan yritykset tekemään verkkopalvelunsa saavutettaviksi. Ymmärrettävä ja selkeä verkkosisältö parantaa myös hakukonenäkyvyyttä. Niin näkövammaisten ruudunlukuohjelmat kuin Googlekin hyödyntävät sisältöjä, jotka on laadukkaasti tehty ja oikein koodattu. Hakukoneoptimointi lisää saavutettavuutta, ja on tunnetusti olennaista inbound-markkinoinnissa: asiakkaat saadaan verkkosivuille sisältöjen ääreen.

Direktiivi tähtää ymmärrettävään ja visuaalisesti selkeään sisältöön alkaen suunnittelusta ja teknisestä kehityksestä. Laadukas ja saavutettava verkkosisältö lähtee kohderyhmän tarpeiden tunnistamisesta. Kenellä on tarve löytää sivusi? Miten kohderyhmäsi etsii sisältöjä? Kun tiedät nämä, pääset alkuun seuraavilla vinkeillä.

Tsekkaa sivun yleisnäkymä: Verkkosivunäkymän täytyy olla informatiivinen mutta selkeä. Miltä sivu käyttäjälle näyttää rautalankamallina (wireframe) eli ääriviivoina? Käytä värejä, elementtejä, valikkoja ja linkkejä johdonmukaisesti. Sivu ei saa kuormittaa käyttäjäänsä kognitiivisesti eli sisältää silmää häiritsevää sälää. Selkeys ohjaa silmää kiinnittymään olennaiseen. Älä myöskään hukkaa Call-to-Actionia sekamelskaan.

Otsikoi: Verkkotekstissä tärkeä silmäiltävyys syntyy otsikoinnilla. Käytä verkkosivualustan koodiin määriteltyjä H-otsikkotyyppejä pää- ja väliotsikoille loogisesti. H1 pääotsikoksi, H2 ensimmäisen tason alaotsikoksi ja niin edelleen. Muista ytimekkyys ja aktiiviverbit.

Tekstit: Selvitä analytiikan (esimerkiksi Google Analytics) ja testauksen avulla, mitä sisältöä kohderyhmäsi etsii sivultasi ja mitä termejä he silloin käyttävät. Käytä kohderyhmällesi sopivaa, selkeää ja aktiivimuotoista kieltä.  Tee lyhyitä kappaleita ja käytä selkeää fonttia.

Kuvat: Muista, että kuva sisältää paljon informaatiota. Kuvat ovatkin hyvä tapa havainnollistaa asioita. Ne lisäävät saavutettavuutta ja luovat fiilistä, mutta turhat kuvat kuormittavat käyttökokemusta. Kirjoita sivun koodiin määritelty kuvan tekstivastine ”alt text” (alternate information) -metakuvaus lyhyesti mutta informatiivisesti. Alt text ei ole kuvateksti, vaan se kertoo kuvan sisällön sanoilla.

Linkit: Linkit ovat hyvä asia, ja tarjoavat lisätietoja. Ilmaise selkeästi, mihin ne vievät. Unohda ”lue lisää”.

Multimedia: Videot itsessään ovat hyvä asia. Huolehdi kuitenkin, että videolle ja audiolle on vaihtoehdot. Tekstitä videot tai tarjoa niiden sisältöjä myös tekstimuotoisena.

Raidaa sivualusta: Hyvään verkkoalustaan on koodattu paikkoja hakukoneoptimointiin ja siten saavutettavuuden lisäämiseen. Ne vaativat kuitenkin tarkkaa sisällöntuotantoa. Mitä paremmin olet kirjoittanut muutaman sadan merkin tiivistelmät (meta description) tai hakukoneeseen nousevat otsikot (meta title), sitä helpommin Google nappaa ne hakutuloksiin sellaisenaan. Varmista, että sisältö on laadukasta eikä sisällä päällekkäisyyksiä.

Sitten vielä yksi juttu: momma didn’t raise Google no fool. Älä siis yritä puijata hakukonetta viljelemällä sivullesi avainsanalistauksia. Tulet rangaistuksi ja tiput hakukonetuloksissa.

Tietoa saavutettavuusdirektiivistä ja sen kansallisesta toimeenpanosta löydät Valtiovarainministeriön saavutettavuus-sivuilta.

Tarvitsetko kumppania saavutettavuuden edistämiseen, verkkosivujen suunnitteluun, sisällöntuotantoon, hakukoneoptimointiin tai inbound-markkinointiin? Ota yhteyttä Hillarin asiantuntevaan joukkoon.

Kirjoittaja: Lilja Kettunen