Vielä valitettavan usein eri organisaatioiden viestintään tulee liiketoiminnan vetäjiltä pyyntöjä ”saada hyvä juttu siitä meidän hankkeesta” maan suurimpaan päivälehteen. Varmaan juttu ensi viikolla onnistuu?

Ei muuten onnistu, ainakaan Suomessa. Vaikka putosimmekin taas yhden pykälän maailman lehdistönvapausindeksissä, Suomi on edelleen neljännellä sijalla. Meillä ei juttuja laiteta laatumediaan.

Organisaation viestintä voi tarjota asiantuntijan haastattelua mediaan, mutta hyvä juttu on asiantuntijan itsensä varassa: se syntyy riittävän mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta aiheesta tai vanhan aiheen virkistävän uudesta näkökulmasta, haastateltavan vakuuttavista ja vaikuttavista viesteistä, kiinnostavasta tarinasta sekä mielenkiintoisesta persoonasta.

Ammattilainen pohtii tavoitteensa ja ydinviestinsä etukäteen, testaa ne koeyleisöllä, harjoittelee viestinsä ja tulee haastatteluun valmistautuneena

Laatumedialla on edelleen asemansa

Suomalaiset luottavat edelleen perinteiseen uutismediaan ja valtaosa pitää sosiaalisessa mediassa leviäviä uutisia epäluotettavina. Luotettavan median rooli korostuu entisestään moniäänisessä ja monikanavaisessa maailmassa, jossa disinformaatio, valeuutiset ja informaatiovaikuttaminen pyrkivät jatkuvasti verkkokalvoillemme ja korviimme.

Yrityksille hyvien mediasuhteiden rooli siis korostuu, sillä on yhä tärkeämpää saada yrityksen ääni kuulumaan ja viesti näkymään nimenomaan luotettavissa tiedotusvälineissä. Laatujulkaisujen kanssa näkyvyyttä ei rakenneta euroilla vaan rohkeilla ja merkityksellisillä, tarvittaessa todennettavissa olevilla viesteillä, jotka puhuttelevat julkaisun kohdeyleisöä.

Fiksuissa organisaatioissa mediasuhteet ovat edelleen tärkeä osa integroitua markkinointia ja viestintää ja näin luonnollinen osa yhtiön arkea.

Miten hyviä viestejä rakennetaan ja esitetään vakuuttavasti ja vaikuttavasti?

Valmistautuminen ja harjoittelu erottavat turistin ammattilaisesta. Turisti tulee haastatteluun kiva ajatus mielessä ja päätyy vastailemaan toimittajan kysymyksiin pohtimatta, miten haastatteluun tai sen lopputulokseen voisi vaikuttaa. Ammattilainen pohtii tavoitteensa ja ydinviestinsä aina etukäteen, testaa ne koeyleisöllä, harjoittelee viestinsä ja tulee haastatteluun valmistautuneena, tavoiteltu lopputulos kirkkaana mielessä.

Harjoittelu on ainoa tapa valmistautua haastatteluun tai muuhun esiintymiseen. Väittäisin, että jokainen isomman organisaation virallinen puhehenkilö on myös käynyt läpi, vähintään kerran, jonkinlaisen viesti- tai mediavalmennuksen, jossa näitä taitoja testataan ja kehitetään käytännössä. Helpolta näyttävä sujuva esiintyminen on kovan työn ja harjoittelun tulos.

Mediavalmennuksista itsevarmuutta ja käytännön oppeja

Mediavalmennuksissa käydään läpi mediasuhteiden merkitystä ja median kanssa toimimisen pelisääntöjä – muun muassa haastateltavan velvollisuuksia ja oikeuksia. Valmennettavat oppivat, miten rakentaa vaikuttavia viestejä ja miksi ”en kommentoi” ei koskaan ole hyvä vastaus.

Pääosassa ovat todenmukaiset haastattelusimulaatiot studiossa. Harva valmennettava pystyy suhtautumaan studion valokeilaan ja kameraan täysin tyynesti.
Mediavalmennettavat kertovat saavansa valmennuspäivästä käytännön oppeja ja kokemusta sekä lisää itseluottamusta esiintymiseen. Ryhmävalmennuksissa syntyy usein hedelmällistä keskustelua esimerkiksi organisaation arvoista, tarkoituksesta tai erottautumistekijöistä, ja nasevimmat viestit, esimerkit ja anekdootit päätyvät usein myös kollegoiden käyttöön.

Koska aika on rahaa ja tulospaineet kovat mediassa, toimittajat arvostavat hyvin valmistautunutta haastateltavaa. Asiantuntija, joka pystyy välittämään viestinsä selkeästi, uskottavasti ja mielellään vielä persoonallisesti, houkuttelee myös viestintävälineestä riippuen sen lukijoita, katselijoita tai kuuntelijoita. Huono haastattelu on toimittajalle paitsi pettymys ja ajanhukkaa, myös vahva merkki siitä, kannattaako tätä puhehenkilöä tai yritystä haastatella samasta teemasta jatkossa lainkaan.

Investointi laadukkaaseen valmennukseen ja sparraukseen kannattaa siis aina.

H+K on toteuttanut viesti- ja mediavalmennuksia Suomessa yli 40 vuoden ajan. Tuona aikana meillä on ollut ilo ja kunnia valmentaa tuhansia suomalaisia puhehenkilöitä. Pelkästään viimeisen vuoden aikana olemme valmentaneet yli 200 eri organisaation edustajaa.

Olisiko teidän organisaatiossanne aika esiintymistaitojen päivitykselle?