Maailmanlaajuinen pandemia on horjuttanut yhteiskuntia, ajanut globaalin talousjärjestelmän taantumaan ja jäädyttänyt liiketoimintoja. Samalla se on muuttanut myös poliittisen päätöksenteon luonnetta.  

Poikkeusaika on yllättänyt äkillisyydellään ja arvaamattomuudellaan niin poliittiset päättäjät kuin liike-elämän vaikuttajatkin. Kriisiaika on tuonut maailmaan uhkan, epävarmuuden ja kiireellisyyden tilan, jossa vanhat opit ja vakiintuneet toimintatavat ovat joutuneet ahtaalle. Tulevaisuuden ennustamisesta on tullut poikkeuksellisen vaikeaa. 

Koronakriisissä poliittisten päättäjien käsillä on historiallisen suuret elvytystoimet. Heinäkuussa Eurooppa-neuvosto sopi yhteensä 750 miljardin euron elpymisvälineestä, ja syksyllä Suomen eduskunta käsittelee vuoden 2021 talousarvioesitystä. Asialistalla on niin elinkeinoelämän pelastaminen, työllisyystoimet kuin hyvinvointivaltion turvaaminenkin. 

Kriisiajan yhteiskunnassa yhtä lailla myös yrityksillä ja yhteisöillä on paljon punnittavaa: mihin kannattaa panostaa ja toisaalta mitä vaalia? Entä miten tulisi tavoittaa relevantit yleisöt nyt ja kriisin jälkeen? 

Kriisitoimien rajoittama julkisuus 

Vallitseva tilanne on yrityksille ja yhteisöille erityisen vaikea, sillä poliittinen päätöksenteko on kiinnittynyt akuutin kriisinhallinnan kysymyksiin. Kun julkinen keskustelu ja poliittisen päätöksenteon agenda keskittyvät kriisinhoitoon, jäljelle jää vähäisesti tilaa muille vaikuttamisen kysymyksille.  

Kriisiaikana tehdyt päätökset ovat kuitenkin ratkaisevia tulevaisuuden kannalta. Kestävän tukevaisuuden rakentamiseksi uudet toimenpiteet ja ajattelumallit tulee luoda hyvissä ajoin. Erityinen vaikeus piileekin juuri siinä, miten erilaiset äänet pääsevät kuuluviin niin päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa. 

Kirkkaita ydinviestejä ja vaikuttavaa viestintää 

Kriisiajan yhteiskunnassa suunnitelmallisella viestinnällä on kokoaan suurempi merkitys. Poliittisten päättäjien tavoittaminen on nykytilanteessa historiallisen tärkeää, ja vaikuttamiseen on panostettava entistä enemmän. 

Hyvin kiteytetyt ja terävät ydinviestit purevat vaikuttavammin, kun ne sidotaan muuttuvan yhteiskunnan olosuhteisiin. Nokkelimmat ja nerokkaimmat yritykset luotaavatkin jo koronakriisin jälkeiseen aikaan viilaamalla strategioitaan ja kirkastaen viestejään. Nykytilan arvioiminen ja tulevaan varautuminen ovat avainasemassa uuteen normaalitilaan, muuttuneeseen poliittiseen toimintaympäristöön sopeuduttaessa.

Kuva: Joakim Honkasalo / Unsplash