Kaikki tuntevat sloganin ”kyllä, herra ministeri”, joka oivallisesti tiivisti klassisen brittiläisen poliittisen satiirin. Siinä virkamiehet veivät demokraattisesti valittuja päättäjiä kuin litran mittaa. Suomessakin kuulee tavan takaa, kuinka virkamiehet ainakin tietyissä ministeriöissä käyttävät suhteetonta valtaa.

Mitä jos Suomessakaan ei vaalien jälkeen saataisi kasaan poliittista hallitusta?

Yhteiskunnallinen murros on haastanut päätöksentekoa eri puolilla. Mitä jos Suomessakaan ei vaalien jälkeen saataisi kasaan poliittista hallitusta, vaan maata luotsattaisiin virkamieshallituksen voimin? Vihiä virkamieshallituksen ohjelmasta saa perehtymällä ministeriöiden paria viikkoa sitten julkaisemiin tulevaisuuskatsauksiin. Ne luovat pohjaa myös poliittiselle valmistelulle. Miltä virkamieshallituksen ohjelma sitten näyttäisi?
Virkamieshallituksen suuri hanke olisi sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Tämä ei poikenne paljon poliittisesta agendasta. Puolueiden tapaan virkamieshallitus kantaa huolta ilmastonmuutoksesta, eriarvoisuuden lisääntymisestä ja valtion velkaantumisesta.
Sitten muutamiin yksityiskohtiin.
Lainsäädännön vaikutusarviointeja virkamieshallitus vahvistaisi. Perinteisten tasa-arvovaikutusten rinnalle tuotaisiin esimerkiksi maaseutuvaikutusten arviointi, joka huomioisi maaseudun erityispiirteet.
Työmarkkinoiden murros on luonnollisesti myös yksi virkamieshallituksen kantavia teemoja. Hallituskautensa aluksi se haluaisi laittaa työmarkkinainstituutiot ruotuun ja muistuttaa niiden tehtävästä tukea tapahtuvia muutoksia.
Ulkopolitiikassa virkamieshallitus haluaa vahvistaa EU:ta ja sen toimintaedellytyksiä. Muista mantereista Suomi suuntaisi katseensa erityisesti Afrikkaan, jonka kehitys on tulevaisuudessa keskeistä.
Rakenteellisia uudistuksia toteutettaisiin myös valtionhallinnossa. Virkamieshallitus ohjaisi resurssejaan kärkihankkeidensa toteuttamiseen ja vahvistaisi poikkihallinnollista yhteistyötä.
Poikkeaisiko virkamieshallituksen ohjelma siis merkittävästi poliittisesta ohjelmasta? Havainnot voisi summata vaikka niin, että suuressa kuvassa poliitikot ja virkamieskunta näkevät kehityksen ja tarvittavien ratkaisujen suunnan yhdenmukaisina. 12 ministeriön näkemyksen koostaminen yhdeksi kokonaisuudeksi ilman ideologisia painotuksia on vähintään haastavaa. Ehkä muutaman hallituspuolueen pohjasta on kuitenkin löydettävissä helpommin yhteinen näkemys?
”Kyllä, herra ministeri”.

Kirjoittaja: Johanna Lähteenmäki