Käsi pystyyn, joka muistaa, että ensi vuonna käydään eduskunta- ja maakuntavaalien lisäksi Euroopan parlamentin vaalit? Niinpä. Toki pienimuotoinen kuhina mahdollisten kärkikandidaattien ympärillä on pitänyt niitä esillä, mutta taustalle ne uhkaavat painua erityisesti eduskuntavaalien ajallisen lähekkäisyyden johdosta. Tämä on valitettavaa, koska syytä suuremmalle valokeilalle ehdottomasti olisi.

Europarlamentin vaalit uhkaavat painua taustalle

Euroopan unionin viiden vuoden poliittisen syklin viimeinen vuosi on käynnissä. Ensi vuoden huhtikuusta arvioidaan menevän aina marraskuulle saakka EU:n ”koneiston” keskittyessä ensin EU-vaaleihin, sitten niitä seuraaviin nimitys- ja muihin prosesseihin, mukaan lukien seuraavien viiden vuoden politiikkapainopisteiden neuvottelut. Huomionarvoista on se, että Suomen seuraava EU-puheenjohtajuuskausi osuu tärkeälle hetkelle sen kestäessä heinäkuusta joulukuuhun 2019. Mutta sitä ennenkin tapahtuu paljon eurooppalaisen politiikan agendalla.

Suurin yksittäinen asia lienee brexit, jonka maaliskuinen takaraja lisää painetta edes jollakin tavoin järjestäytyneen eron takaamiseksi. Pohjois-Irlannin asema on poliittisesti erityisen herkkä, mutta ei ainoa hidaste prosessissa. Unionin lainsäädäntöagendalla ei siinäkään ole puutetta asioista. Digitaalisten sisämarkkinoiden kysymykset, ympäristöagenda sisältäen vaikkapa muovin ja energiassa sähkömarkkinat tulevat kaikki työllistämään.

Positiivisen tulevaisuusagendan lisäksi päättäjät saavat edelleen miettiä maahanmuuttoon liittyviä haasteita. Talous- ja rahapolitiikan puolella Italian tilanne huolestuttaa monia uuden hallituksen tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien hakiessa tasapainoa. Kauppapolitiikassa sorvataan jatkoa Japanin, Singaporen ja Kanadan kanssa sovitulle. Australian, Uuden-Seelannin, Meksikon ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa neuvottelut ovat kesken.

Kaupallisten ja diplomaattisten ulkosuhteiden lisäksi unionissa on liennytettävä sisäisiä jännitteitä. Muun muassa maahanmuuttoon, oikeusvaltioperiaatteisiin sekä budjettikuriin liittyvät paineet elävät nousseen populismin sekä traditionaalisempien poliittisten voimien, ja maiden välillä. Näiden poliittisten voimien mittaus tapahtuu EU-vaaleissa. Sitä ennen, talven myötä merkittävimmät eurooppalaiset puolueet asettavat omat kärkiehdokkaansa ja kärkitavoitteensa. Selvältä näyttää ainakin se, että nykyisen komission puoluekoalition kannatus tulee heikkenemään muiden poliittisten voimien vahvistuessa ja edessä on uuden koalition rakentaminen.

Arto Virtanen
Director, Public Affairs
H+K Finland