EU-vaaleihin on enää tasan kaksi kuukautta, mutta paljon on vielä auki.

Suomessa poliittinen keskustelu pyörii kansallisella tasolla eduskuntavaalien ollessa vain viikkojen päässä. Euroopasta tai maailmasta ei juuri olla puhuttu. Samalla Ranskassa keltaliivien mielenosoitukset jatkuvat jo kolmatta kuukautta, ja Britannian Brexit-näytelmä saa uusia kierroksia viikko viikolta. Mitä Euroopasta siis pitäisi ajatella juuri nyt ja miksi?

Tuleeko Brexit?

EU-vaalien kynnyksellä Britannia taiteilee yhä Brexit-erosopimuksensa kanssa, jonka eräpäivän piti olla tällä viikolla. Brittipääministeri Theresa May on kerta toisensa jälkeen epäonnistunut saamaan jäljelle jäävien 27 EU-maan kanssa neuvottelemaansa erosopimusta läpi brittiparlamentissa, ja nyt erolle on myönnetty lyhyt jatkoaika.

Mitä Euroopasta pitäisi ajatella juuri nyt ja miksi?

Jos brittiparlamentti hyväksyy erosopimuksen tällä viikolla, uudeksi Brexit-päiväksi tulee 22. toukokuuta. Jos erosopimus hylätään jälleen, brittien on keksittävä uusi ehdotus etenemisestä 12. huhtikuuta mennessä. Mikäli Britannia haluaisi pidentää jatkoaikaansa EU:ssa, sen täytyisi osallistua eurovaaleihin toukokuun lopussa. EU27 antaa näin selkeän viestin Britannialle: tämä sopimus on hyväksyttävä, tai ei sopimusta ollenkaan. Brittiparlamentti osoitti eilen tyytymättömyytensä hallituksen Brexit-neuvotteluihin hyväksyen aloitteen, jonka myötä tänään järjestettävässä äänestyksessä voidaan äänestää erilaisista vaihtoehdoista Brexit-tilanteen hoitamiseksi.

Jännitysnäytelmä jatkuu, ja Brexit ilman sopimusta näyttää päivä päivältä todennäköisemmältä. EU-vaalien kannalta on tärkeää tiedostaa Brexitin vaikutukset uuteen europarlamenttiin. Brexitin myötä 72 brittimeppiä on jättämässä europarlamentin, ja osa paikoista siirretään muille maille. Kokonaisuudessaan europarlamentin koko pienenee 751 parlamentaarikosta 705:een. Brexit vaikuttaa europarlamentissa erityisesti sosiaalidemokraatteihin (S&D) sekä konservatiiveihin (ECR), jotka molemmat menettävät paikkoja brittien lähdön myötä. Eurokriittinen EFDD menettää noin puolet jäsenistään UKIP:n lähtiessä.

Yhdistyvä vai eriytyvä Eurooppa?

Monet spekuloivat EU-kriittisten populistipuolueiden nousua kevään EU-vaaleissa. Näiden puolueiden menestyminen voisi johtaa EU:n instituutioiden vallan vähenemiseen. Ennusteiden mukaan populistipuolueiden kannatus on kuitenkin jäämässä noin 25-30 prosenttiin parlamenttipaikoista, mikä ei vielä riitä EU-kriittisen enemmistön muodostamiseen.

Ennusteiden mukaan tällä hetkellä europarlamentin suurimman poliittisen ryhmän paikkaa pitävä EPP – johon Suomen kokoomus kuuluu – säilyttäisi asemansa, vaikka ryhmä todennäköisesti menettää paikkoja vaaleissa. Europarlamentin toiminnan kannalta olennaista on, pystyykö EPP muodostamaan toimivaa pysyvää enemmistökoalitiota vasemmiston (S&D, ALDE, Vihreät) tai oikeiston (esim. ECR) ryhmittymien kanssa. Enemmistökoalitioon kuuluvat ryhmät vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisiin asioihin EU-politiikka keskittyy tulevien viiden vuoden aikana. Koalitio vihreiden kanssa keskittyisi todennäköisesti enemmän ilmastonmuutoksen ja veronkierron ehkäisemiseen, kun taas klassinen oikeammalle kallistuva koalitio keskittyisi talouteen ja turvallisuuteen.

Lisää näkökulmiamme EU-vaaleista voi seurata H+K:n EU-vaaliblogista, jossa asiantuntijamme ympäri Eurooppaa kertovat maidensa poliittisen tilanteen kehityksestä ja EU-politiikan dynamiikasta vaalien lähestyessä.