”Kuulostaa hyvältä, miten monta kohderyhmän ihmistä kampanja tavoitti viimeksi?”

Kun lähdemme rakentamaan asiakkaan kanssa kampanjasuunnitelmaa, yksi keskeisiä kysymyksiä on brändin näkyvyyden ja kampanjan vaikuttavuuden mittaaminen. Miten viestimme tavoittavat kohderyhmät kilpailijoihin verrattuna? Onko uutisartikkeleiden sävy positiivinen vai negatiivinen? Näymmekö me oikeissa medioissa ja haluamissamme aiheissa?

Apunamme ovat monitorointi ja analytiikka, jotka yhdistettynä oikeaan asiantuntemukseen auttavat meitä mittaamaan tarkasti viestinnän onnistumisen.

Jotta pystyy ymmärtämään viestinnän realiteetteja nykyään, on hyödyllistä katsoa mittaamisen ja monitoroinnin historiaan

Jotta pystyy ymmärtämään viestinnän realiteetteja nykyään, on hyödyllistä katsoa mittaamisen ja monitoroinnin historiaan. Tekoälyä ja automaatiota hyödyntävät työkalut ovat jo täällä, mutta mistä kaikki sai alkunsa?

Mediamonitoroinnin ja -analyysin ensimmäinen sukupolvi keskittyi kuuntelemiseen. Viestinnän ja median näkyvyyttä ja vaikuttavuutta analysoitiin aina vasta jälkikäteen. Käsitteet, kuten tavoittavuus ja avainmedia vakiintuivat käyttöön.

Viestinnässä oltiin kiinnostuneita yrityksen omien nettisivujen saamasta liikenteestä sekä perinteisestä mediasta. Jotkin edistyneet työkalut yrittivät tarjota mittaajille ymmärrystä juuri lanseeratuista internetin chat-huoneista.

Mittaamisen ja analytiikan johtavat tahot tulivat yliopistoista ja lakimaailmasta. Internet alkoi jo haastaa päivittäistä uutiskiertoa, mutta valtaosa perinteisistä medioista oli vielä siirtymävaiheessa. Asiakkaat luottivat helposti toistettaviin päivittäisiin analyyseihin.

Media-analyysin toinen sukupolvi (vuodet 2003–2007) alkoi samalla, kun suuret mediatalot siirtyivät kohti integroidun uutistoimituksen mallia ja brändit alkoivat ymmärtää analytiikan merkityksen strategisessa päätöksenteossa.

Printti-, televisio- ja radiotoimittajilta alettiin odottaa sisällön tuotantoa useisiin kanaviin integroidusti ja samanaikaisesti. Internet alkoi saada hyväksyntää luotettavana ja aitona uutislähteenä.

Aikakautta leimasi myös sosiaalisen median synty. MySpace kasvatti suosiotaan ja Facebook syntyi. Tämä antoi suurelle yleisölle mahdollisuuden kuunnella, vastata ja ennen kaikkea reagoida reaaliaikaisesti. Se puolestaan loi uusia palveluita sosiaalisen median aktiviteettien mittaamiseen ja analysoimiseen.

Analytiikka oli kuitenkin vielä reaktiivista: sitä hyödynnettiin reaaliaikaisesti ja jälkikäteen – ei ennakoivasti.

Kolmannen, syklisen analytiikkasukupolven aikana (2008–2015) Internet jatkoi kehittymistään ja muutti myös media-analyysille asetettuja tarpeita ja odotuksia. Brändit alkoivat tuottaa uudenlaisia uutisia ja sisältöä, puskivat sisältöä eri alustoille ja odottivat hyödyllistä analyysiä. 1990-luvulla syntynyt vaikuttajamarkkinointi nousi jälleen esiin.

Asemansa vakiinnuttanut sosiaalinen media mullisti lopullisesti analytiikan pelisäännöt ja vaatimukset. Nyt siltä haluttiin ymmärrystä trendeistä, verkkoliikenteestä, useista kanavista yhtä aikaa, sekä kuluttajien asenteista, profiileista ja vaikuttajista.

Suoraviivaisesta viestintämallista siirryttiin sykliseen, kiertävään ja toistuvaan viestintään. Jokainen viestinnän vaihe oli tärkeä ja palautteen rooli kasvoi. Yleisö oli keskeinen sidosryhmä, ei pelkästään lopputulos. Tarjolla olevan tiedon volyymin ja medioiden määrän kasvu tarjosivat uuden haasteen viestijöille: miten saada oma ääni kuuluviin?

Elämme nyt monitoroinnin ja analytiikan neljättä sukupolvea. Mediaympäristön kasvava kakofonia vaatii tarkkaa ja vaikuttavaa lähestymistapaa viestintään. Sosiaalisen median ja kuluttajadatan pohjalta muodostettuja kohderyhmäprofiileja hyödynnetään kiinnostuksen kohteiden ja tulevien aktiviteettien ennustamiseen.

Tekoäly ja ennakoiva analytiikka häivyttävät melua, jos niitä osaa käyttää. Tehokkaiden työkalujen käyttö on kasvattanut datan käsittelyn ja tulkitsemisen merkitystä. Vaikka tekoäly tekee valtaosan laskennallisesta työstä, tulosten avaamiseen ja tulkintaan tarvitaan ihmisiä.

Haluatko olla mukana viestinnän mittaamisen ja analytiikan nopeassa kehityksessä? Miten teidän viestinnän onnistumisia seurataan? Jutellaan lisää!