Median digitalisoituminen ja entisestä suurempi määrä uutislähteitä tarjoavat jatkuvasti lähes reaaliaikaisia, tuoreita uutisia. Siinä missä varttuneemmat seuraavat uutisia televisiosta, lehdistä ja radiosta, poimii nuoriso uutisensa sosiaalisesta median kanavista ja vaikuttajilta muiden sisältöjen seuraamisen ohessa. Uutismedian kanssa yleisöjen mielenkiinnosta ja ajasta kisaavat nykyään myös viihteen, musiikin ja urheilun suoratoistopalvelut.

Tänä vuonna julkaistun Reuters Institute Digital News Report 2022 -tutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista on erittäin tai varsin kiinnostuneita uutisista, mikä on enemmän kuin missään muussa vertailun maassa. Suomessa uutisia seuraa päivittäin 91 prosenttia aikuisista, 95 prosenttia 35 vuotta täyttäneistä ja 79 prosenttia 18–35-vuotiaista.

Puolet suomalaisvastaajista kertoo tärkeimmäksi uutisten seuraamisen syyksi niiden tärkeyden ja hyödyllisyyden itselle sekä mahdollisuuden oppia uutta. Reilu kolmannes kokee uutisten seuraamisen velvollisuudekseen, vajaalle kolmannekselle uutiset tarjoavat puheenaiheita ja vajaa neljännes mainitsee uutisten hauskuuden tai viihdyttävyyden syyksi uutisten seuraamiselle.

Toisaalta uutiset voidaan kokea myös häiritsevinä ja rasittavina, mikä saa ihmiset välttelemään uutisia. Suomessa uutisia välttelevien osuus on kuitenkin pienempi kuin useimmissa muissa vertailun maissa. Uutisten välttely ei näytä liittyvän niinkään uutisten aiheisiin vaan pikemminkin uutisten runsauteen, hektisyyteen ja toisteisuuteen. Lähes puolet uutisia vältelleistä sanoo syyksi politiikan ja koronaviruksen liian käsittelyn uutisissa.

Suomessa mediaan luotetaan

Koronapandemian näkyvimmäksi vaikutukseksi on osoittautunut uutisiin kohdistuvan luottamuksen selvä vahvistuminen lähes kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa. Suomessa luotetaan uutisiin yleisemmin kuin vertailun muissa maissa. Suomalaisista 69 prosenttia uskoo voivansa luottaa useimpiin uutisiin ja 75 prosenttia kertoo luottavansa itse seuraamiinsa uutisiin. Suomalaiset tiedotusvälineet ovat kärjessä myös kysyttäessä käsityksiä tiedotusvälineiden riippumattomuudesta.

Suomessa perinteisillä mediayrityksillä on vahva asema myös verkossa: 65 prosenttia suomalaisista menee suoraan uutissivustolle tai -sovellukseen. Tekstimuotoisia uutisia verkossa täydentävät uutisvideot ja podcastit. Toisaalta 69 prosenttia suomalaisista seuraa uutisia sekä perinteisestä että verkkomediasta. Suomalaiset saavat aamun ensimmäiset uutiset yleisimmin älypuhelimesta ja televisiosta. Suomalaisista 19 prosenttia maksaa verkossa julkaistuista uutisista. Suurempia maksullisen uutissisällön kuluttajia ovat ainoastaan ruotsalaiset (33 %) ja norjalaiset (41 %).

Onnistunut mediatyö luo lisäarvoa

Koska suomalaiset ovat kiinnostuneita uutisista ja luottavat suomalaiseen mediaan, ovat hyvin hoidetut mediasuhteet edelleen tärkeä ja varteenotettava osa organisaation ulkoista viestintää ja näkyvyyttä.

Mediatyön lähtökohtana ovat sekä perinteisen ja sosiaalisen median monitorointi että asiakasorganisaation strategiasta ja tavoitteista nousevat teemat ja aiheet, jotka kiinnostavat medioiden yleisöjä. Yleisölleen uutisia laativa toimittaja punnitsee aiheen ajankohtaisuutta, uutisarvoa, kiinnostavuutta ja merkityksellisyyttä aiheeseen. Myös aiheen yllätyksellisyys voi saada toimittajan kiinnostumaan. Aiheen pääsyyn uutisoitavien aiheiden joukkoon vaikuttaa myös uutistilanne – uutiskynnys nousee kiireisinä uutispäivinä.

 

Koetko, ettei aikasi riitä nykyisen mediajulkisuuden seuraamiseen? Onko organisaatiollasi kiinnostavaa kerrottavaa? Onko mediatyö sinulle vierasta, etkä tiedä mistä aloittaisit ja miten etenisit? Kaipaatko apua suunnitteluun tai toteutukseen tai molempiin?

H+K:lla on vuosien kokemus mediatyöstä, jota teemme asiakkaillemme päivittäin monin eri tavoin. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten voimme olla teille avuksi.

Outi Känkänen
Senior Account Executive

Antti Valkonen
Account Executive
[email protected]

Kuva: Pexels