Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta alkoi velvoittaa uusia verkkosivuja syyskuun lopussa 2019. Julkisten organisaatioiden sekä joidenkin yritysten digitaalisten palveluiden täytyy olla saavutettavia viimeistään parin vuoden sisällä. Mitä saavutettavuus konkreettisesti tarkoittaa?

Saavutettavuus tarkoittaa erinomaista digitaalista käyttäjäkokemusta. Saavutettavaa palvelua voi käyttää mahdollisimman moni rajoitteista huolimatta. Saavutettavuuden myötä asiakastyytyväisyys sekä hakukonenäkyvyys paranevat.

Euroopan unionin laajuinen saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että digitaaliset palvelut ovat saatavilla kaikille ihmisille. Direktiiviä toteuttaa Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta.

Palvelut, jotka kuuluvat lain piiriin ovat:
  • verkkosivut
  • verkkoasiointipalvelut
  • mobiilisovellukset
Laki velvoittaa suurelle yleisölle palveluja tarjoavia tahoja eli
  • julkista tehtävää hoitavia organisaatioita
  • vesi-, energiahuolto-, liikenne- ja postipalveluyrityksiä
  • vakuutusyhtiöitä, luottolaitoksia, maksulaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä
Lain aikataulu:
  • Verkkosivu julkaistu 23.9.2018 jälkeen: piti olla saavutettavuusvaatimusten mukainen 23.9.2019
  • Verkkosivu julkaistu ennen 23.9.2018: saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi 23.9.2020 mennessä
  • Yksityisen sektorin verkkosivut: saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi 1.1.2021 mennessä
  • Mobiilisovellukset: saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi 23.6.2021 mennessä

Mitä saavutettavuus tarkoittaa käytännössä?

1. Hyviä toimintatapoja käyttöliittymän teknisessä toteutuksessa

Saavutettava verkkosivu on käytettävissä niin pelkällä näppäimistöllä kuin ruudunlukuohjelmalla. Tämä edellyttää koodissa olevien elementtien ja attribuuttien käyttöä oikein ja loogisesti. Jokaisella verkkoon tehdyllä toiminnolla, kuten teksti, linkki, lista tai taulukko, on looginen merkitys. Jos toiminnon merkitys ja käyttötarkoitus eroaa toisistaan, se on ongelma. Esimerkiksi taulukkoa ei käytetä visuaalisena toimintona, vaan taulukkomuotoisen tiedon esittämiseen. Sivuilla olevat tiedostotkin täytyy koodata, ja se onnistuu kiinnittämällä huomiota esimerkiksi pdf- ja word-tiedostojen meta-toiminnallisuuksiin.

2. Selkeitä yleiskielisiä verkkotekstejä

Selkeä yleiskieli tarkoittaa ymmärrettävää kieltä, joka ei sisällä monimutkaisia tai pitkiä lauserakenteita eikä siinä käytetä erityistermejä. Tekstien täytyy vastata sivun käyttäjien tiedontarpeeseen ja ne on kirjoitettava asiakasnäkökulmasta. Tarvittaessa on käytettävä selkokieltä, eli erityisen helppolukuista kieltä. Tekstit täytyy pilkkoa lyhyiksi kappaleiksi (verkossa kahdenkin virkkeen kappaleet ovat hyväksyttyjä). Otsikkotyylejä on käytettävä johdonmukaisesti ja listat helpottavat silmäilyä. Yhdellä alasivulla ei saa olla liikaa tekstiä – liuskoina laskettuna kaksikin A4-sivua on liikaa.

3. Selkeyttä sivurakenteeseen, väreihin, graafisiin elementteihin ja typografiaan

Visuaalisuudella on suuri merkitys saavutettavuudessa. Käyttäjän täytyy tietää, missä hän verkkosivulla liikkuu. Sivun täytyy olla intuitiivisesti ja loogisesti selkeä. Väreihin, fontteihin ja graafisiin elementteihin liittyy tarkkojakin määrittelyjä esimerkiksi kontrastien suhteen. Lisäksi esimerkiksi fontin tulisi aina olla kooltaan vähintään 12 eivätkä kirjasimet saa tyyliltään mennä sekaisin tikkukirjainten, tekstauskirjainten ja numeroiden kesken. Käyttäjän täytyy saada heti aloitusnäkymästä käsitys, miltä näyttävät vaikkapa linkitykset lisätietoihin tai toimintakehotukset ja mikä on itse asiaa. Näin liikkuminen sivustolla helpottuu.

4. Laadukasta sisällöntuotantoa verkkoympäristöön

Sisällöntuotanto verkkoon on muutakin, kuin leipätekstejä. Laadukkaan, saavutettavan ja hakukoneissa menestyvän verkkosivun sisällöntuotanto on aina kokonaisvaltaista. Sivulla olevat metatiedot ja esimerkiksi URL-osoitteen luominen vaativat tarkkaa harkintaa: niiden täytyy kuvata sivun sisältö. Usein sivuille saavutaan suoraan hakukoneesta, joten jokaisen alasivun tulee olla oma kokonaisuutensa. Alasivujen täytyy kuitenkin välttää toistoa. Kuvien täytyy olla visuaalisesti selkeitä ja informatiivisia. Sisällöntuotantoa ovat myös alt-tekstit eli tekstimuotoiset vastineet kuvan tarjoamasta informaatiosta, metatekstit sekä sivurakenteen ja valikkojen asianmukaiset nimet. Videot tulee tekstittää tai ilmaista myös tekstimuotoisesti.

Tarvitsetko apua saavutettavuuden toteuttamisessa? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Kirjoittaja: Lilja Kettunen